maanantai 30. syyskuuta 2013

Kerran koettu, osaa myöhemmin

Onko teille käynyt koskaan mitään vastaavaa? Myönnän, että eilen odotellessani tyttöystävääni kotiin, minulla oli todella tylsää ja aika meni pitkäksi. Tekemisen puute iski ja päätin aloittaa katsomaan Sekaiichi Hatsukoi sarjan alusta animena. Sen katsottuani luin muutaman mangan samasta aiheesta ja kuuntelin kaiken sen lisäksi vielä alku- ja lopputunnareiden pitkiä versioita. Loppuaika meni kuin itsestään. Menin hakemaan tyttöystävääni juna-asemalta, joka oli juuri tulossa Gazen keikalta. Menomatkalla huomasin kuitenkin ihan vahingossa kahden miehen puuhastelun autossaan, jota ei ehkä kannattaisi kertoa enempää ettei muille tulisi niin kovia traumoja kuin minulle. Minun siis ei ollut edes tarkoitus katsoa autoonpäin, se vain lipsahti kun jouduin muutenkin kävelemään siitä ohi. 

Odottelin juna-asemalla noin 20 minuuttia, miettien vain sitä, että mikä se outo tunne oli kesken musiikin kuuntelun. En koskaan aiemmin kyseistä tunnetta ole tuntenut, joten en osannut edes kuvailla sitä tunnetta itsellenikään. Olin hieman omissa maailmoissani ja säikähdin kuulutusta, joka kuului kun odottamani juna oli saapumassa raiteelle, jonka vieressä odotin. Loppuilta meni lähes kokonaan jumittaessa kun päästiin takaisin juna-asemalta. Oikeastaan en ollut edes varma, miksi jumitin. 

Heräsin tänään kun minut tultiin herättämään. Kasvoni lehahti punaiseksi ja mutisin kai jotain, mutta en muista mitä. Olin kai vielä niin unessa. Hävetti tosin, koska se uni tuntui jotenkin oudolta. Huoh, tämän siitä saa kun katsoo jotain ennen kuin on menossa nukkumaan. ////

Tälle päivälle ei ole oikein ihmeellisempiä suunnitelmia, joten saa nähdä mitä päivä tuo taas tullessaan. Seuraavaan kertaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti